Isotretinoin actavis ja minä

Isotretinoin actavis, entinen Roaccutan, on kenties tunnetuin aknelääke, johon suhtaudutaan lievästi ilmaistuna ristiriitaisesti. Jotkut kutsuvat sitä myrkyksi, toiset lähestulkoon vannovat sen nimeen. Tämä postaus kertoo  omasta aikuisiän aknestani ja isotretoniinikuuristani.

Postauksen kuvat ovat sattumanvaraisia, ihomeikittömiä räpsyjä aknen ja isotretoniinikuurin ajalta. Varsinkin pahimman aknen ajalta on hyvin vähän kuvia, koska tunsin oloni niin epävarmaksi. 

Taustatarina

Loppukesällä 2017 huomasin, että perushelppo sekaihoni alkoi muuttua. Poskissani, kasvojeni reunoilla ja leukalinjassa oli vieri vieressä tukkeutuneita ihohuokosia, jotka kutisivat ja puhkesivat vuorotellen finneiksi. Ihoni tuntui menevän huonompaan suuntaan vauhdilla. Olin 24-vuotias ja totesin, että minulla oli aikuisiän akne.

Kokeilin vaihtaa kosmetiikkatuotteita. Joku tuttu tai joku bloggaaja kehui varauksetta tiettyä finninpoistajaa, puhdistusainetta, kosteusvoidetta, seerumia, mitä tahansa, aknen lannistamisessa. Minä kokeilin. Tuotteet saattoivat vaikuttaa toimivan hetken, mutta lopulta akne ei hellittänyt tippaakaan.

Marraskuussa 2017 taivuin menemään lääkäriin. Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön YTHS:n yleislääkäri määräsi minulle kolmen kuukauden kuurin antibioottia nimeltä lymesykliini ja paikallishoidoksi aknealueille differiiniä sisältävää lääkevoidetta. Jaksoin nieleskellä valtavia lymesykliinitabletteja ja rasvata naamaani paksulla voiteella puolitoista kuukautta. Kun muutosta ei tapahtunut tässä ajassa mihinkään suuntaan, luovutin.

Seuraavaksi luin aikuisiän aknen hormonaalisuudesta ja vaihdoin ehkäisyä. Ihoni ei tuntunut huomaavan asiaa lainkaan. Huokoset pysyivät tukossa ja finnejä ja mustapäitä oli joka aamu herätessäni tullut lisää.

Lopulta alkukesästä 2018 taivuin ja varasin ajan ihotautilääkärille. Jos edes se paljon puhuttu ja pelätty Roaccutan auttaisi.

Isotretinoin actavis -kuurin lähtötilanne

Kesäkuussa 2018 olin kokeillut muita hoitokeinoja lähemmäs vuoden. 

Vaikka akneni oli melko lievä ja pintapuolinen, ihoni kutisi tolkuttomasti, tukkeutuneita huokosia oli pitkin poskia, ohimoita ja leukaa ja kipeitä ihonalaisia finnejä puski kasvoihini viikoittain. Häpesin ihoani ja käytin paksua meikkivoidekerrosta, jos minun täytyi mennä mihinkään töitä erityisempään tilaisuuteen. Pesin kasvoni heti kotiin saapumisen jälkeen, jotta en tukkisi ihoani enempää.

Alustavien verikokeiden jälkeen sain ihotautilääkärin hyväksynnän. Maksa-arvoni olivat kunnossa enkä ollut raskaana, joten sain reseptin Isotretinoin Actavis -lääkkeeseen, entiseen Roaccutaniin.

Isotretoniinin (sivu)vaikutukset

Ystäväni internet oli tässä vaiheessa pelotellut minua isotretoniinista riittämiin: joillain potilailla Roaccutan aiheutti tai pahensi masennusta, toisille yksi kuuri ei riittänyt, kolmansien maksa ei kestänyt niin vahvaa lääkettä. Lievimmissäkin tapauksissa iho ja huulet kuivuivat rutkasti, mahdollisesti silmät ja limakalvotkin.

Epätoivostani aknen suhteen kertoo se, että minä, masennuksesta toipuva vannoutunut piilolinssien käyttäjä, olin valmis kokeilemaan lääkettä riskeistä huolimatta.

Onneksi kokeilin.

Söin isotretoniinia yhteensä vajaat 6 kuukautta. Kuurin ensimmäisen puoliskon aikana ihoni alkoi hiljalleen puhdistua. Huokosia ei enää tukkeutunut yhtä paljon, finnien puhkeaminen harveni ja kutina väheni. Ennustettua aknen hetkittäistä pahentumista en muista kokeneeni. Uskalsin jo toivoa varovasti, että isotretoniinikuuri auttaisi.

4—5 kuukautta kuurin alusta olin niin onnellinen, etten osaa pukea sitä sanoiksi. Pinnallista tai ei, elämänlaatuni parani kohisten, kun en joutunut pelkäämään uusia finnejä silloin, kun meikkasin, tai seilaamaan kosmetiikkatuotteesta toiseen ihon parantumisen toivossa.

Minullekin isotretoniini aiheutti tietenkin joitakin sivuvaikutuksia. Ärsyttävin näistä oli ehkä se kuuluisa ihon ja huulten kuivuminen. Lääräsin naamaani päivittäin melkoisen määrän superkosteuttavaa seerumia ja kosteusvoidetta. Meikkivoidekaan ei tykännyt asettua jatkuvasti kuivalle, hiutaleiselle iholle.

Ennen isotretoniinikuuria en ollut tajunnut, millaista huulten kuivuminen voi pahimmillaan olla. Alkuvaiheessa huuleni olivat jo puolen tunnin huulirasvattomuudesta ruvella ja veriset, ja suupieleni olivat jatkuvasti rikki. Mikä tahansa huulirasva ei todellakaan helpottanut tilannetta, ja rasvaa kului tolkutonta vauhtia. Ainoat minulle riittävän kosteuttavat huulirasvat olivat Carmexin ja Kicksin.

Onnekseni silmäni eivät kuivuneet niin, että olisin joutunut luopumaan piilolinssien käytöstä. Eräs ihotautilääkäri työterveydessäni tosin kehotti minua painokkaasti vaihtamaan kuurin ajaksi silmälaseihin tulehdusriskin takia. Koska muiden tapaamieni ihotautilääkäreiden mukaan kuurin aikana saa käyttää piilolinssejä, jos silmät sietävät niitä, käytin kuitenkin linssejä hyvällä omallatunnolla kuurin loppuun saakka.

Kuivan ihon ja huulten lisäksi hikoilin normaalia enemmän ja alaselkääni ja niveliäni särki melkein päivittäin. Nämä oireet olivat kuitenkin lieviä, enkä joutunut ottamaan edes kipulääkettä särkyihini kuin ehkä kymmenisen kertaa. Maksa-arvoni pysyivät kautta kuurin hyvinä, eikä niitä tarvinnut kuurin loppuvaiheessa enää seurata.

Nykytilanne

Kuurini loppui viime joulukuun (2018) alussa. Hoitoa jatketaan vielä muutaman kuukauden ajan tretoniinia sisältävällä lääkevoiteella, jolla on ilmeisesti tarkoitus ylläpitää isotretoniinin vaikutuksia. Kyseessä on kuitenkin isotretoniinia miedompi aine.

Ihoni on pysynyt yhtä hyvänä kuin kuurin loppuvaiheessa. Yhden seerumierehdyksen seurauksena kasvoihini ilmestyi hetkellisesti taas tukkeutuneita ihohuokosia ja punaisia läiskiä, jotka ovat kuitenkin kyseisen seerumin käytön lopettamisen myötä hävinneet ja haalistuneet.

Huuleni ja ihoni ovat vielä tavallista kuivemmat, mutta se on mielestäni pieni hinta ihosta, joka ei aiheuta jatkuvaa itseinhoa, ahdistusta ja stressiä.

Tällä erää vaikuttaisi, että Isotretinoin actavis oikeasti auttoi nitistämään aikuisiän akneni. Toivon yhä joka solullani, että tämä tilanne on pysyvä, ja säikähdän jokaista mustapäältä näyttävää kohtaa ihossani.

Oman kokemukseni perusteella kuitenkin suosittelisin isotretoniinikuuria niille, jotka ovat taistelleet tuloksetta aknensa kanssa jo pidempään ja ovat kyllästyneet tuttujen kikkakolmosiin, jotka eivät koskaan tunnu tehoavan.

Tämä "kamala myrkky" nimeltä Roaccutan tai Isotretinoin actavis on ollut minulle niin suureksi avuksi, että sivuvaikutukset tuppaavat unohtumaan. Valitsen paljon mieluummin huulirasvan suurkulutuksen kuin akneihon, joka ei tunnu reagoivan mihinkään hoitoyrityksiin.